Peruskoulun eri oppiaineiden välistä tuntijakoa ja tuntimääriä ollaan paraikaa uudistamassa. Vuonna 2003 opetusministeri Maija Raskin (sdp) aikana taito- ja taideaineiden ja valinnaisuuden määrää laskettiin peruskouluissamme merkittävästi. Pian silloin tehty ratkaisu todettiin ja myönnettiin laajasti virheeksi. Tämä vuoksi nyt tehtävän uudistuksen yhdeksi tavoitteeksi asetettiinkin juuri taito- ja taideaineiden, liikunnan ja valinnaisuuden lisääminen.
Opetusministeriö asetti keväällä 2009 työryhmän valmistelemaan peruskoulujen tuntijakouudistusta. Uudistuksen tarkoituksena ja tehtävänä oli laatia ehdotukset perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisiksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja tarkastella näiden taloudellisia vaikutuksia. Keväällä julkaistussa selvityksessä työryhmä pohtiikin minkälaisia tietoja ja taitoja vuonna 2020 peruskoulusta valmistuvan tulisi osata hyödyntää. Selvityksessä päivitetään suomalainen peruskoulu ja sen oppiaineet vastaamaan uuden vuosikymmenen haasteita. Suuri tavoite työssä onkin pitää Suomi jatkossakin eri alojen huippuosaajana ja PISA- tutkimusten kärkimaana. Erityisen tärkeää on kuitenkin uudistaa peruskouluamme niin, että siellä myös viihdyttäisiin nykyistä paremmin.
Työryhmä, johon kuului edustajat kaikista suurista puolueista ja myös muun muassa Kuntaliitosta, OAJ:stä ja muista järjestöistä, luovutti ehdotuksensa tuntijakouudistuksen opetusministeri Henna Virkkuselle keväällä. Tämän jälkeen työryhmän esitys on ollut laajalla lausuntokierroksella ja siitä annettiinkin yli 150 lausuntoa. Lausuntojen ja havaintojen perusteella työryhmän esitys vaatii vielä huolellista tarkastelua ja olen varma, että myös muutoksia.
Kokoomuksen Osaamisen ja sivistyksen –politiikkaverkoston vetäjänä ja sivistysvaliokunnan jäsenenä olin tekemässä Kokoomuksen kannanottoa työryhmän esityksiin. Julkisuudessa on esitetty väitteitä puolesta ja vastaan tuntijakotyöryhmän ehdotusten vaikutuksista esimerkiksi taito- ja taideaineisiin. Pidämmekin kokoomuksessa nyt erittäin tärkeänä, että työryhmän tekemät ehdotukset arvioidaan ja tarkastellaan huolella esitetyn kritiikin pohjalta. Emme voi sivuuttaa sitä tosiasiaa, että tärkein työlle asetetuista keskeisistä tavoitteista oli nimenomaan taito- ja taideaineiden tarjonnan aito vahvistaminen. Tämän tulee uudistuksessa toteutua. Kouluihimme pitää siis saada lisää liikuntaa, lisää kuvaamataitoa, musiikkia ja taito- ja taideaineita.
Uuden tuntijaon ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen kannalta tärkeänä seikkana näen myös esitysten taloudellisten vaikutusten huomioimisen kuntien valtionosuuksissa. Kuntien herkässä taloustilanteessa on välttämätöntä, että valtio korvaa kunnille uudesta tuntijaosta mahdollisesti koituvat lisäkustannukset täysimääräisinä.
Työryhmän esitykseen sisältyy siis paljon hyvää, kuten esimerkiksi ehdotettu kokonaistuntimäärän lisääminen. Tämä on hyvä, tasa-arvoa edistävä esitys, sillä nykyisin kuntien tarjoaman opetuksen määrässä voi olla suuriakin eroja.
Yksi keskeinen tavoite tuntijakouudistuksessa on myös valinnaisaineiden lisääminen. Tällä pyritään takaamaan oppilaan oppimismotivaatio ja jatko-opintovalmiudet ja parantamaan oppilaan vaikutusmahdollisuuksia. Valinnaisuus toteutettaisiin 3-6 luokilla paikalliset tarpeet huomioiden. Valinnaiskurssit kuuluisivat pakollisiin opintoihin.
Kielten opiskelua myös aikaistettaisiin vuodella nykyisestä käytännöstä. Kunnat olisivat samalla velvoitettuja järjestämään opetusta ainakin kolmella A1-kielellä, joista yksi olisi toinen kotimainen kieli, jos kyseisen kielen valitsee vähintään kymmenen oppilasta. Kielten valinnaisuuksien lisääminen ja suuntaaminen entistä nuoremmille vahvistaa mahdollisuutta syventäviin ja soveltaviin opintoihin jatkossa sekä tukee muiden aineiden opiskelua.
Uusiksi oppiaineiksi työryhmä esittää draamaa ja etiikkaa. Draaman aloittamisella halutaan parantaa suomalaisen nuorison taidekasvatusta entisestään. Etiikan oppiaineessa vahvistettaisiin taasen suomalaisen yhteiskunnan perusarvoja ja pohditaan eri katsomusryhmille yhteisiin arvostuksiin ja ihmisyyteen liittyviä kysymyksiä.
Työryhmä esittää myös liikunnan lisäämistä. Koululiikunnan lisääminen onkin lähestulkoon ainoa keino tavoittaa ne nuoret, jotka kaikkein kipeimmin tarvitsevat liikuntaa. Uudistuksella halutaan parantaa suomalaisen nuorison heikkenevä terveyttä, mutta liikunnan lisääminen on myös haaste opettajille. Liikuntaa voidaan käyttää välineenä myös muilla oppitunneille ja opettajien tulisi innostaa näin nuoria liikkumaan.
Uudistusten toteutuminen vaatii yhteistä näkemystä peruskoulun kehittämistyön suunnasta ja sen päämäärästä. On myös tärkeää, että perusopetusta johdetaan määrätietoisesti, ja pidetään huolta taloudellisista toimintaedellytyksistä. Avainasemassa on kuitenkin sen, kuinka sitoutuneita opettajat ja koulujen johto ovat uudistusten toteuttamiseen.
Nyt on tärkeää keskustella mihin suuntaan haluamme suomalaista peruskoulua viedä. Mitään päätöstä ei ole nimittäin vielä tehty.
Timo Heinonen
kansanedustaja
eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen