Pääradan uusi Lentorata olisi vetovoimavaltti myös Kanta- ja Päijät-Hämeelle – Tarvitsemme lisää tilaa pääradan henkilöliikenteelle

Blogi, torstaina 11.01.2018

Tänään pidimme työpalaveria maakuntajohtaja Anna-Mari Ahosen ja Hämeen Kauppakamarin tuoreen puheenjohtajan Pekka Vihman kanssa Hämeenlinnassa. Keskusteluissa laajasti nuo samat asiat ja huoletkin mistä eilen kirjoitin laajemmin oman kotikuntani näkökulmasta. Nyt kädessä isompi Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtajan sivellin ja tarkastelimme Hämettä kokonaisuutena eri vinkkeleistä.

Kuvituskuva VR

Esille nousi myös eilenkin suurimpien kaupunkien johtajien ja VR:n ja Finnairin johtajienkin esille nostama junaradan niin sanottu Lentorata-raideyhteys. Kyse on siis uudesta raideyhteydestä pääradalle mikä mahdollistaisi maakunnista vaihdottoman yhteyden Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja nopeuttaisi samalla myös yhteyttä lentokentälle Helsingistä. Hankkeella olisi siis erittäin suuret vaikutukset myös ja ennen muuta Hämeelle ja siksi asia on ollut meillä pöydälle useasti ja niin tänäänkin. Tämä on tärkein hanke nyt kun pääradan ykkös- ja kakkosvaiheen remontit on sovittu ja niiden jälkeen jatkoa suunnitellaan.

Viime vuonna Liikenneviraston ESSI-selvityksessä todettiin, että tämä Lentorata olisi pääosin maan alle toteutettava kaukoliikenteen yhteys Keravan Kytömaan ja Pasilan välillä. Rata tulisi kulkemaan lentoaseman terminaalin kautta ja kentälle saataisiin näin yhteydet sekä Kanta-Hämeestä pääradalta kuin Lahden oikoradalta. Hanke siis meidän kahden maakuntamme tärkeä yhteishanke.

Lentoradan yhteydessä tehtäisiin kolmas raide Tampereelta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Helsinkiin. Radan voisi myöhemmin liittää myös mahdolliseen Helsinki-Tallinna -tunneliin ja sen kautta koko Euroopan liikenneverkkoon. Raideleveys yms. kysymykset tulee tässä vaiheessa myös pohdittavaksi.

Lentorata toteuttaisi myös suurten kaupunkien tavoitteen ns. tunnin radasta Helsinkiin. Tämä ei ilman kolmatta raidetta ole mahdollista eikä myöskään mm. Riihimäen ja Hämeenlinnan henkilöliikenteen kunnollinenkaan kehittäminen. Tarvitaan siis raidetilaa lisää uusille junille joiden kyytiin myös pääsee. Lentorata siis parantaisi liikenteen toimivuutta pääradalla.

Nykyisen hallituksen aikana on jo aiemmin saatu liikkeelle Helsinki–Riihimäki- pääradan I-vaiheen remontti missä parannetaan jo maamme vilkkaimmin liikennöityä rataosuutta. Hanke siis toteutetaan kahdessa vaiheessa ja nyt työnalla ykkösosa missä parannetaan mm. liikennepaikkoja ja rakennetaan lisäraide Ainolan ja Purolan välille. Näin pääradan häiriöherkkyys vähenee ja se se tuo joustoa liikennöintiin ja mahdollistaa junaliikenteen täsmällisyyden parantamisen. Tavoitteena on siis siirtää tavaraliikenne kulkemaan omille raiteilleen erillään henkilöliikenteestä ja samalla muuttaa tärkeimpien liikennepaikkojen yhteydet nopeammin läpiajettaviksi, mikä parantaa liikenteen hallintaa ja ohjaamista.

Tämä Helsinki–Riihimäki, 1. vaiheen rakentaminen on siis jo käynnissä. Riihimäen aseman kesällä käynnistynyt laiturialueen kunnostus on myös osa tätä ykkösvaihetta. Aikanaan ystäväni Risto Aution esille nostama Riihimäen aseman esteettömyys toteutuu näin vihdoin. Laituritöiden yhteydessä Riihimäen rautatieasemalle rakennetaan mm. uusi hissi, sillä tärkeälykkösraiteella ei ole hissiä, ja muiden raiteiden hissiin pääsee vain asematunnelin kautta.

Helsinki–Riihimäki-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutettavien töiden kustannusarvio on 150 miljoonaa euroa. Tämänhetkisen arvion mukaan ensimmäinen vaihe valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2020 ja toinen vaihe on paraikaa yleissuunnitteluvaiheessa. Kakkosessa rakennetaan sitten varsinaiset lisäraideosuudet siten, että Keravan ja Jokelan välille muodostuu yhtenäinen noin 20 kilometrin pituinen neliraiteinen osuus. Eli isäraiteet tulevat väleille Kytömaa-Ainola ja Purola-Jokela ja tavaraliikenneraide Hyvinkäältä Riihimäelle sekä Keravalta Lahden oikoradan suuntaan. Tästä kakkosvaiheesta on tarkoitus tehdä rahoituspäätös jo nyt keväällä niin että voimme sen rahoituksen varata seuraavaan kehyspäätökseen.

Anna-Marin ja Pekan kanssa myös muutama uusi elinvoimajuttu ja vähän matkailunkin uusia ideoita esillä ja palaverin jälkeen sitten vielä Lounastapaaminen alueen yrittäjien ja yritysjohtajien kanssa.

Maijan ja Matin Majatalon rakennustyömaalla

Päivä jatkui sitten Hämeenlinnassa. Kävin tutustumassa Lopen entisen kunnanjohtajan Karoliina Frankin uuteen puutaloon kaupungin keskustassa. Satavuotiaaseen jo kerran 1980-luvun purkutuomiota betonikonstruktioiden tuonelan alta saaneeseen vanhaan puutaloon Tapio ja Karoliina rakentavat uutta omaa kotiaan ja samalla pientä idyllistä majataloa.

Talon yläkertaan tulee korkeatasoisia ja yksilöllisiä käytännössä hotellihuoneita omilla suihku- ja wc-tiloilla ja lisäksi talon yhteiset tilat tulevat palvelemaan bed and breakfast -tyyppistä majoitustoimintaa. Huoneisiin tulee nopeat laajakaistayhteydet ja laitteet myös työntekoon ja vaikka sen sähköisenkirjan lukemiseen tai leffan katselemiseksi. Ei siis enää tarvita montaa vaan tabletti taipuu vanhassa talossa modernisti moneksi.

Todella hieno ja ehkä aikalailla uudenkinlainen majoitusmalli Suomessa rakentuu näin tänne Hämeeseen. Karoliina on aina ollut rohkea ja eteenpäin katsova ja oivaltavakin ja se kaikki näkyy tässä Villa Vekassa ovensa avaavassa Maijan ja Matin Majatalossakin. Odotan jo, että pääsen kylään ja nauttimaan talon aamupalan lämpimäisistä ja tarinoimaan isäntäväen kanssa vaikka siitä miten Hämeen vetovoima saadaan jälleen nousukierteeseen tai sitten Verkatehtaan jostain upeasta kulttuuri-illasta tai vain elämänmenosta sen raadollisuudesta ja toisaalta lopulta ihanuudesta.

Viva Villa Vekka!

….

Ja ettei olisi päivä pätkäksi jäänyt niin illansuussa vielä kävin kahvittelemassa Hämeenlinnan Cafe Niinistössä. Kiva pikkuinen pressakahvila palvelee vaaleihin asti kävelykatu Reskalla hotelli Emiliassa joka illansuu. Poiketkaapa ja myös itse Tasavallan presidentti tulee vielä toistamiseen myös Hämeenlinnaankin ennen vaaleja. Sauli maakuntamme pääkaupungissa Hämeenlinnassa lauantaina 20.1.!

 

Kommentit