Lähetä kysymyksesi Timolle osoitteeseen timo.heinonen@eduskunta.fi. Liitämme vastauksia tänne.

 

Mikä autoverotuksessa tarkalleen ottaen muuttui 1.4.2009?

Aluksi hieman taustaa. Hallituksemme siis anoi jo 2008 marraskuussa eduskunnalle esityksen autoveron muuttamisesta. Esitys lähti siitä, että myös pakettiautojen autovero muutetaan ympäristöperusteiseksi eli samaa periaatetta noudattaen kun henkilöautoverotusta muutettiin jo vuoden 2008 alusta.

Samalla hallitus esitti myös muutamia muitakin muutoksia mm. arvonlisäveromenettelyihin niin paketti- kuin henkilöautojenkin osalta.

Samalla päätettiin, että autoverosta ei jatkossa enää peritä 22 % ns. ei-arvonlisäveroa.

Näillä muutoksilla halusimme tehdä autoverosta aiempaa läpinäkyvämpi ja niin kuin hyvin tiedämme tänä kevättalvena 2009 EY-tuomioistuin meille varsin odotetusti totesi mainitunkaltaisen elv:n EU-lainsäädännön vastaiseksi.

Eduskuntakäsittelyn jälkeen muutokset tulivat voimaan 1.4.2009.

Sitten näihin 1.4.2009 voimaan tulleisiin muutoksiin hieman tarkemmin:

 

1. Henkilöautojen verotus
Aiemmin autoverosta on peritty 22% vero, jonka EY-tuomioistuin maaliskuun alussa 2009 totesi olevan yhteisöverotuksen vastainen. Nyt siis luovuttiin tästä käytännöstä. Antaessaan asiaa koskevan lakiesityksen marraskuussa 2008, hallitus ennakoi siis jo tiedossa olleen tai odotetun tuomioistuimen päätöksen.

1.4. voimaan tulleen lain myötä autoveroa korotettiin 22 % eli samalla osuudella, joka aiemmin oli kerätty elv:n kautta. Muutoksella ei siis ole vaikutuksia autosta maksettaviin veroihin ja lopulliseen kuluttajahintaan. Autoveron osuus poistuu auton varsinaisesta hinnasta. Jatkossa hintalapussa näkyy siis veroton hinta ja erikseen arvio muista kuluista, kuten autoverosta, toimituskuluista ja lisävarusteista.

Uusi järjestelmä on toki aiheuttanut jossain määrin lisätyötä jälleenmyyjille. Hinnoittelu on kuitenkin loogista ja uskoin, että markkinat eli maahantuojat, jälleenmyyjät ja me kuluttajat totumme nopeasti uuteen järjestelmään.

Jatkossa autovero lasketaan auton yleisen vähittäismyyntiarvon eli verotusarvon perusteella. Prosenttiluku, jolla autovero lasketaan yleisestä vähittäismyyntiarvosta, määräytyy autojen tyyppihyväksynnän mukaisten hiilidioksidipäästöjen perusteella. Autoveron määrä riippuu siis vain auton yleisestä vähittäismyyntiarvosta ja hiilidioksidipäästöistä (vanhemman autokannan osalta vero määräytyy CO2-päästön sijaan kokonaispainon mukaan).

Uudistuksen seurauksena autoverosta tulee aiempaa läpinäkyvämpi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että veron määrä ilmoitetaan laskussa omana eränään asiakkaalle. Autovero kulkee autokaupassa jatkossa erillään. Vero maksetaan edelleen Tullille, mutta se ei ole enää osa autoliikkeen liikevaihtoa. Maahantuoja maksaa autoveron valtiolle. Hän toimii verovelvollisen (kuluttajan) rekisteröitynä asiamiehenä ja auton jälleenmyyjä veronmaksuerän siirtäjänä maahantuojalle.

Esimerkkilaskelma:

Volkwagen Golf XXX

Hinta vakiovarusteineen: 18 800 €
Lisävarusteet: Xenon-valot 990 €
Yhteensä: 19 790 €
Auton CO2-päästöt: 129 g/km (autovero n. 21 %)
Autovero: 4150 €
Toimituskulut: 700 €
Yhteensä: 24 640 €

Sitten vielä hieman jos kerron pakettiautojen verotuksesta ja sen muutoksista.

 

2. Pakettiautojen verotus
Autoverouudistuksen myötä nyt siis myös pakettiautojen verotus muuttui päästöperusteiseksi. Jatkossa pakettiautoja koskeneet oudot verotukselliset mittavaatimukset poistuvat. Verotuksesta tulee siis näiltäkin osin läpinäkyvää.

Jatkossa yrittäjä ei voi enää tehdä autoveron osuudesta alv-vähennystä. Tämä seikka on aiheuttanut keskustelua. Vähennysoikeuden poistaminen on kuitenkin perusteltua, sillä jatkossa autoverossa ei ole enää alv:tä (mitä vähentää).

Käytännössä joidenkin pakettiautojen hinnat laskevat ja joidenkin nousevat. Nämä hinnanmuutokset johtuvat ajoneuvon päästöistä: mitä pienemmät päästöt sitä pienempi vero ja päinvastoin. Yli 2,5 tonnia painavien pakettiautojen päästöperusteista veroprosenttia alennetaan kokonaismassan perusteella. Tällä halutaan turvata se, ettei verotus kannusta hankkimaan liian pienellä kantavuudella varustettuja autoja raskaisiin kantokykyä vaativiin tarkoituksiin.

Aiemmin erilaista ”tilakikkailua” aiheuttanut pieniä henkilöautomaisia pakettiautoja koskenut verotuskäytäntö muutettiin uudessa laissa vastamaan henkilöautojen verotusta. Tämä lopettaa mainitun ”kikkailun”.

Uudistuksen odotetaan lisäävän pienten citypakettiautojen suosiota. Myös ennen kevyiksi kuorma-autoiksi rekisteröityjä raskaita pakettiautoja saatetaan jatkossa rekisteröidä mieluummin pakettiautoiksi, kun verotus kevenee yli 2 500 kilon raskaissa pakettiautoissa.

 

3. Vientipalautus 2010
Autoverolain muutokseen sisältyvä autoveron vientipalautus tulee voimaan vuoden 2010 alusta ja vientipalautus koskee ajoneuvoja, joiden veronmääräytymispäivä on 1.4.2009 tai sen jälkeen. Vientipalautusta voi saada tilanteessa, jossa käytetty ajoneuvo viedään maasta pysyvästi toiseen maahan. Vientipalautuksen suuruus määräytyy vientihetken verotusarvon perusteella.

 

Kuinka suuresta eläketulosta veroa maksetaan?

Veroa eläketulosta ei tarvitse maksaa, jos eläke on alle noin 700 euroa/kk. Julkisuudessa on tosin esimerkiksi väitetty, että pelkästä 500 euron työeläkkeestä joutuu maksamaan veroa. Näin ei ole, mutta 500 euron työeläkkeen päälle saa kuitenkin kansaneläkettä ja tällöin tuo n. 700 euron raja voi ylittyä.

Kansaneläkkeen määrä lasketaan seuraavalla kaavalla:
kansaneläke = täysi kansaneläke – 0,5 x (muut eläketulot euroa/v – 591 euroa) : 12

 

 

Julkisuudessa on erilaisia lukuja kansaneläkkeiden noususta. Voisitko kertoa mitä oikeasti tapahtuu?

Kiitos kysymästä ja mielelläni asiaa valotan. Tosin se vaatii hieman pidemmän vastauksen, mutta asia etenee näin:

Kansaneläkkeiden 20 euron tasokorotus tulee voimaan vaalilupausten mukaisesti heti ensi vuoden (2008) alusta. On hyvä myös muistaa, että edellisellä vaalikaudella SDP:n ollessa hallituksessa kansaneläkkeisiin tuli vain 7 (vuonna 2005) ja 5 (2006) euron tasokorotukset.

Tämä nyt tehtävä korotus merkitee myös sitä, että pienen kansaneläkkeen voi saada ensi vuoden alusta hieman nykyistä suuremmillakin työeläketuloilla. Uusia kansaneläkkeen saajia arvioidaan tulevan noin 20 000. Tasokorotus parantaa jopa 643 000 kansaneläkkeen saajan taloutta.

Tämän lisäksi kansaneläkkeisiin vaikuttaa myös elinkustannusten nousuun pohjautuva indeksikorotus, joka on ensi vuodelle on 2,5 prosenttia. Täyteen kansaneläkkeeseen tämä tarkoittaa 13,61 euron kuukausittaista korotusta.

Ja kun vielä kuntien kalleusluokitus poistuu niin se vaikuttaa vaikuttaa 483 000 eläkeläisen toimeentuloon ja sen vaikutus on 21,32 euroa lisää eläkettä. Kalleusluokituksen poistaminen parantaa erityisesti pientä kansaneläkettä saavien naisten eläkkeitä. Vuonna 2006 täyttä kansaneläkettä saavia naisia oli 57 597 ja miehiä 36 852. Kansaneläkettä saavien naisten keskimääräinen kokonaiseläke (kansaneläke + työeläke) oli 544,49 euroa kuukaudessa ja miesten 599,50 euroa kuukaudessa.

Eli kun nämä lasketaan yhteen. Kansaneläkkeen merkittävä korotus vuodelle 2008 koostuu siis kaikille tulevasta tasokorotuksesta (20 euroa), indeksikorotuksesta (13,61 euroa) sekä 75 % eläkeläisistä kuntien kalleusluokituksen poistamisesta (21,32 euroa).

Käytännössä tällä hetkellä toisessa kuntaryhmässä asuvan yksinäisen pelkkää kansaneläkettä saavan henkilön eläke nousee ensi vuonna yhteensä 54,93 euroa: 503,53 eurosta 558,46 euroon. Ensimmäisessä kuntaryhmässä asuva eläkeläinen saa 33,61 euron korotuksen 524,85 eurosta 558,46 euroon.

Hieman monimutkainen asia, mutta tässä nyt niin yksinkertaistaen kun vain suinkin pystyy.

—–

Hyvää joulunaikaa kaikille ja ensi vuonna jatketaan tästä. Lisää kysymyksiä otan mielelläni vastaan ja niihin vastailen täällä jatkossakin.

Timo Heinonen

 
Autoilun verotusta ollaan muuttamassa. Miten käy pakettiautojen, museoautojen, harrasteautojen? Alla vastauksia tähän aihealueeseen tulleisiin kysymyksiin ja muutenkin autoiluun.

Pakettiautot autoilun verotuksessa?

– Pakettiautojen autoverotukseen ei nyt esitetty muutoksia eli niiden autovero määräytyy edelleen auton hankinta-arvon (ns. cif-arvon) perusteella (henkilöautojen verotushan perustuu cif-arvon sijasta yleiseen kuluttajahintaan); veroprosentit myös ennallaan (pakettiautoja verotetaan ns. täyden veron pakettiautoina että alennetun veron pakettiautoina; näistä jälkimmäinen koskee ”aitoja” tavarakuljetukseen tarkoitettuja pakettiautoja).

– Pakettiautojen vuotuinen ajoneuvovero muuttuu esitysten perusteella vain siten, että vuoden 1994 taitepiste poistuu ts. sitä ennen käyttöönotettujen pakettiautojen ajoneuvoveron perusvero nousee sitä uudempien tasolle eli 26 sentistä 35 senttiin päivää kohden (vuotuinen verorasitus siis nousee 94 eurosta 127 euroon). Ennen vuotta 1994 käyttöönotettuja pakettiautoja on vielä rekisterissä runsaasti (120 000 kpl eli n. 40 % pakettiautokannasta). Veronkorotus lisää valtion verotuloja vajaalla 4 milj. eurolla. Yksittäiselle autolle veron noususta aiheutuva kustannusrasitus ei ole erityisen suuri.

– Pakettiautojen hiilidioksidipäästöjen mittaus tulee voimaan asteittain vuoteen 2009 mennessä; pakettiautot otettaneen sekä auto- että vuotuisessa ajoneuvoverotuksessa hiilidioksidipäästöihin perustuvan veron piiriin myöhemmin – tästä sisältyy maininta hallituksen esityksiin. Samassa yhteydessä jouduttaneen miettimään olisiko pakettiautot autoverotuksessa myös verotusarvon osalta siirrettävä samanlaiseen arvonmääritysjärjestelmään kuin henkilöautot (verotusarvoksi cif-arvon sijasta maan sisäinen yleinen kuluttajahinta). Jos verotusarvo muutetaan sanotulla tavalla, se on arviolta työläs harjoitus, koska pakettiautot ovat yksilöllisempiä esimerkiksi niihin tehtävien varustelu- ja sisustustöiden takia (kylmävarustus tms.), joten niille ei niin helposti ole määriteltävissä yleistä hintaa kuin henkilöautoille. Lisäksi osa nyt verotuksen ulkopuolelle jäävistä varusteluista tulisi tällöin autoveron piiriin.

– Dieselkäyttöisistä pakettiautoista kannettava vuotuinen käyttövoimavero säilyy ennallaan samaan tapaan kuin henkilöautojen käyttövoimavero (pakettiautojen käyttövoimavero on tasoltaan henkilöautojen käyttövoimaveroa huomattavasti alempi).

Museoautojen verot tulevaisuudessa?

– Museoikäisten autojen autoverokohtelu on varsin edullinen niihin sovelletun oman arvonmääritysmenetelmän takia. Erityistä tarvetta niiden vapauttamiseksi autoverosta ei näyttäisi olevan.

– Vuotuisesta ajoneuvoverosta museoautot ovat vapaat. Tämä koskee sekä perusveroa (tuleva CO2-vero) että käyttövoimaveroa.

Onko mahdollista mitenkään huomioida vähän ajettavia harrasteautoja? (ei siis museoauto)

– Autoverotuksessa ei juuri tehtävissä edellä museoikäisistä sanottua enempää Ongelmana on ollut mm. se, mikä on harrasteauto?
– Vuotuisessa ajoneuvoverotuksessa ns. harrasteautot (jotka ovat käytössä esimerkiksi vain kesäisin) voi poistaa marraskuusta 2007 lähtien liikennekäytöstä, jolloin ne vapautuvat verosta (joka on siis itse asiassa päiväkohtainen) ja vakuutusmaksuista; tämä helpottaa huomattavasti vain osan vuotta käytössä olevien harrasteautojen verorasitusta; liikennekäytöstä poiston voin tehdä pelkällä ilmoituksella Ajoneuvohallintokeskukseen (rekisterikilpiä ei enää tarvitse ruuvata irti); asiassa kannattaa ohjata esim. Ajoneuvohallintokeskuksen nettisivuille www.ake.fi

Miten on huomioitu se, että joku on ostanut auton autokaupasta ennen lain selvilletuloa. Hinta sovittu ja toimitus menee nyt ensi vuoteen. Kuka kantaa vastuun kun ulosmyynti hinta onkin aivan jotain muuta? Vero nousee esim 20 000 euroa. Pieni autokauppa ei tätä kestä.

– Autokaupassa on yleensä sopimusehto, jonka mukaan, jos hinta muuttuu veron takia, asiakkaalla on oikeus purkaa kauppa (hinnannousu yli 4 %).

– Lisäksi kaupan sisäisin järjestelyin on autokauppaa nyt ohjeistettu siten, että vaihtoauton hinta muuttuu samassa suhteessa tai asiakkaalla mahdollisuus myydä itse vaihtoauto, jos katsoo, että saa itse siitä paremman hinnan kuin autokauppa

– Autokaupan ja maahantuojan/tehtaan välillä em. kaupan purun seuraukset ovat sopimuskysymys. Osassa tapauksia on ilmeisesti menetelty siten, että autotilaus on pystytty perumaan tai auto toimitettu toiseen maahan tms.

– Autovero määräytyy sen ajankohdan mukaan, jona autoverotus tulee vireille. Osassa tapauksia pystyttäneen aikaistamaan auton maahantulo ja veroilmoituksen jättäminen (=verotus tulee vireille) vuoden 2007 puolelle, jolloin vero määräytyy vanhan autoveron mukaan (veroa ei vielä tarvitse maksaa vuoden 2007 puolella vaan vireille tulo on ratkaisevaa).

Hieman sivuun autojen romutusmääräys tuli nyt voimaan. Olisiko mahdollista harkita mallia joka sallisi auton rekisteristä poissaannin ilman romutustodistusta sen siirtyessä moottoriurheilukäyttöön?

– Ajoneuvon liikennekäytöstä poisto tuli mahdolliseksi marraskuussa 2007. Ilmoitus liikennekäytöstä poistosta katkaisee auton vuotuiset verot ja vakuutusmaksut. Moottoriurheilukäyttö, joka tapahtuu suljetulla alueella (ei yleisellä tiellä), on mahdollista liikennekäytöstä poiston aikanakin. Lopullinen ajoneuvon rekisteristä poisto on eri asia, ja se on syytä olla mahdollista vain romutustodistusta vastaan – muuten virallisen kanavan kautta tapahtuva romutus vuotaa.

 

Ja viimeisenä vielä tuontoautojen verotus tullissa?

– Autoverotuksessa verotusarvona on edelleen auton yleinen kuluttajahinta Suomessa verotusajankohtana. Tästä ei päästä eroon EY-oikeudellisista syistä, vaikka auton veroprosentti jatkossa määräytyy auton CO2-päästöjen perusteella. Käytettyjen tuontiautojen arvonmääritys jatkuu ennallaan. Tosin Tulli on saanut oman arvonmääritysmenetelmänsä ja tilastonsa nyt kuntoon, ja tuoreen Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen mukaan sen perusteet ja siitä saatu verotusarvo on hyväksytty. Tulli pääsee nyt purkamaan verotusarvon määrittämisessä syntyneitä ruuhkia.

 
Mikä on asuinseutusi merkittävin epäkohta?

Kyllä suurin huolenaihe on meidänkin seudulla peruspalveluiden turvaaminen laadukkaina ja joustavina nyt ja tulevaisuudessa. Tarvitsemme Riihimäen seudulla kuin Hämeessa ja koko maassakin ehdottomasti lisää panostuksia vanhustenhoitoon, sairaanhoitoon, lastenhoitoon, perhe-elämän ja työelämän yhteensovittamiseen ja kouluihin ja opetukseen. Sellaista välittämisen ilmapiirin luomista ja se vaatii lisäresursseja valtion taholta, kuntien välisen yhteistyön lisäksi, jotta kunnat yleensä Suomessa selviävät. Siksi huoli kuuluu myös eduskunnalle.

Huippu-urheilua, oopperaa, kotimaista elokuvaa ja kotimaista kirjallisuutta tuetaan verovaroin. Pitäisikö kunkin rahoitus pitää nykyisellään, pitäisikö sitä lisätä vai pitäisikö vähentää?

Itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että yhteiskunnnan tulee jatkaa ja kehittää rahoitusta edelleen. Maamme on siinä määrin pieni, että rahoituspohjaa esimerkiksi elokuville ei muuten eli pääsylipputulojen myötä synny eikä menestymiselle huippu-urheilussakaan. Loppujen lopuksi ns. huippu-urheilun tuki on vain murto-osa yhteiskunnan koko liikuntasektorille osoittamasta tuesta ja näin pitääkin olla. Sitäkin kuitenkin tarvitaan. Ja jos haluamme menestyä jatkossa lahjakkaiden nuorten lisäksi tarvitaan myös rahaa.

Myös teatteri ja kirjallisuus tarvitsevat rahoitusta ja toimiva kulttuuritarjonta on tärkeä osa suomalaisuutta. Hyvä on muistaa myös se, että noin yleisesti Suomessa kulttuuria tehdään pitkälti talkoovoimin ja toiminta lepää pienten ryhmien harteilla. Meidän pitää tulla vastaan vapaaehtoisia toimijoita ja esimerkiksi huomioida talkoolaisia, avustaa antamalla tiloja käyttöön, avustaa tiedottamisessa, ohjata asukkaita kulttuuripalveluiden käyttäjiksi ja neuvoa apurahojen hakemisessa.

Erilaisia toimijaryhmiä on jo paljon, jotka tekevät hyvää työtä. Yhteistyöllä saadaan aikaan enemmän ja edullisemmin. Kulttuuria ja urheilua ei tulisi nähdä vastakkaisina toimijoina, jotka kilpailevat samoista rahoista, vaan nähdä tämä kenttä yhteistyönä ihmisen vapaa-aikaan ja kehittämiseen kuuluvana kokonaisuutena.

 
Hei, tiedustelisin kantaasi Suomen nykymuotoisen armeijan mielekkyydestä. Onko mielestäsi yleinen asevelvollisuus tarpeellinen? Onko Suomen puolustusbudjetti oikealla tasolla? Pitäisikö puolustusmenoja pyrkiä karsimaan vai onko puolustukseen aihetta ohjata enemmän varoja?
Suoria vastauksia arvostaen, nimim. ”ehdokasta etsimässä”

Moro. Mielipiteeni tähänkin kysymykseen on selkeä. Maamme puolustuksen tulee jatkossakin perustua yleiseen ja yhtenäiseen asepalvelukseen. Tuleen sitten joskus Nato tai ei. Korkean maanpuolustustahdon tae on vain ja ainoastaan tämä.

Puolustuslaitoksemme tarvitsee varmasti jälleen tapahtuu mitä tahansa lisäsatsauksia. Nato ei ole siis mikään säästöratkaisu eikä myöskään tuhlausratkaisu vaan se tulee miettiä maamme turvallisuuden kannalta ja vain ja ainoastaan niin.

Oman käsitykseni mukaan maamme puolustumäärärahojen tulisi olla noin 1,7% BKT:sta eli nousu tarvetta on.

Turvallisuuspolitiikasta toivoisin itse avointa ja rehellistä keskustelua. Nyt sitä ei uskalla kukaan käydä, kun heti syytetään pelottelusta yms yms.

t.timo

ps.Tässä vielä lainaus samasta asiasta mun tavoitteista: ”Puolustusjärjestelmämme tulee tulevaisuudessakin perustua yleiseen ja yhtenäiseen asevelvollisuuteen ja korkeaan maanpuolustustahtoon. Maanpuolustusta on jatkuvasti kehitettävä arvioimalla laaja-alaisesti Suomen edun toteutuminen. Ajanmukaisesti, monipuolisesti ja tehokkaasti
toimivat puolustusvoimat ovat kansallinen voimavara myös rauhan aikana. Nato-optio tulee säilyttää ja olla valmis myös käyttämään sitä, jos olosuhteet muuttuvat tavalla, joka ajankohtaistaa jäsenyyden. Kaikessa tapauksessa Nato-jäsenyys vaatii Suomessa varsin laajaa kansallista yhteisymmärrystä ja kansanäänestystä.”

 

 

Keskisuomalaisen uutisessa käsitellään nettipokerin rajoittamista tai totaalista kieltämistä Suomessa. Olisi mielenkiintoista kuulla mielipiteesi ja kiinnostuksesi tästä yksittäisestä asiasta. Minulla on kaveriporukasta lähes kaikki harrastuksen parissa ja äsken puhuimme parin kaverin kanssa että miten mahtaa seuraava eduskunta ja hallitus asian pelata ja annetaanko meidän pelata?

Moi! Helppo vastata. Minusta pitää saada pelata. Ei tämä holhoamalla ratkea. Itse en ainakaan vielä pelaa, mutta kaveriporukassa yhtä yleistä kuin sielläkin. En oikein tiedä miten se käytännössä onnistuisikaan, kun nettimaailma on sellainen miksi se on luotu. Itsekin riihimäkeläinen Jouni Laihohan tuossa Keski-Suomalaisen jutussa toteaa, että valtaosa yhtiöistä on rekisteröity sellaisiin maihin kuin Malta, Gibraltar, Barbados tai Costa Rica.

Itse olen tuon peliyhtiöiden linjan kannalla. Olen vastannut hieman vastaava kysymykseen pelimonopolista ja siinäkin minusta olisi uudistamisen paikkaa. Hyväntekeväisyys pykälä voidaan turvata muutenkin vaikkei kyse olisikaan monopolista.

 
Hei. Minua kiinnostaa miten kansanedustajana (ja opettajana) parantaisit peruskoulun ja lukion kuvataideopetuksen tilannetta ja asemaa yleissivistävässä koulussa. Kuvataideopetustahan ei enää annetta kaikille yhteisesti 8. ja 9.luokalla. Lukion puolella sekä ainereaali että pakollisten ja syventävien kurssien lisäys ovat heikentäneet taideaineiden asemaa.

Hei. Kiitos kysymästä. Sama kysymys tuli tuossa viime viikolla. Tässäajatuksiani.

Taito- ja taideaineiden tilanne on todellakin huolestuttava. Kokonaisuutena tuntimäärää ei oikeastaan ole varaa kovinkaan paljoa rukata ja kun toiselle annat niin toiselta otat. Tiedät varmasti tilanteen. Meillä ainakin kiista oli kohtuullisen kova kun opseja tehtiin ja tuntikehyksiä.

Taito- ja taideaineiden tilanne kuitenkin tulisi turvata. Taiteenperusopetus on tässä tärkeässä roolissa, mutta se ei ole ratkaisu tässäkään eli koko ikäryhmän kysymyksessä. Ei myöskään kerhot sillä ne perustuvat vapaaehtoisuuteen ja ovat ratkaisu vain ns. tosiharrastajille. Näitä kahta kuitenkin haluaisin ehdottomasti kehittää tai oikeastaan kerhot palauttaa. Eli määrärahoja pitäisi suunnata kulttuurikasvatukseen näillä saroilla.

Itse näen koulun mahdollisuuksia tarjoavana ja esittelevänä. Siksi pitäisin tärkeänä, että kaikilla olisi pakollisina kursseina kuvataidetta, musiikkia ja käsitöitä. Valinnaisuus ala- eikä edes yläkoulussa ole minusta oikearatkaisu. Yläkoulussa ja lukiossa voidaan syventää, mutta perusta pitää antaa kaikille. Asia vaatii minusta siis korjausta.

Sama koskee liikuntaa. Osa puhuu, että koululiikuntaa pitää lisätä. Minusta 2-3 tuntia koululiikuntaa riittää, kunhan sitten perheet pitävät huolen että lapset liikkuvat muulloinkin. Kouluun on esim. monessa tapauksessa ihan järkevää ja turvallistakin kävellä. Emme siis voi koko lasten liikuntatarpeen tyydyttämistä laittaa koulujen vastuulle.

Toivottavasti ajatukseni aukeavat. Kirjoittele lisää ihmeessä timo.heinonen@teehoo.com ja soitellakin saa 041-439 1111.

 
Pitäisikö Suomen liittyä vai olla liittymättä Natoon?

Nato-optio tulee säilyttää ja olla valmis myös käyttämään sitä, jos olosuhteet muuttuvat tavalla, joka ajankohtaistaa jäsenyyden. Kokoomus ei ole viemässä Suomea Natoon, mutta oviakaan ei tule sulkea lopullisesti. Kaikissa tapauksessa Nato-jäsenyys vaatii Suomessa varsin laajaa kansallista yhteisymmärrystä ja kansanäänestystä. Olen ehdottomasti sitä
mieltä, että puolustusjärjestelmämme tulee tulevaisuudessakin perustua yleiseen ja yhtenäiseen asevelvollisuuteen ja korkeaan maanpuolustustahtoon – tapahtuu sitten mitä tahansa. Maanpuolustusta on jatkuvasti kehitettävä arvioimalla laaja-alaisesti Suomen edun toteutuminen. Ajanmukaisesti, monipuolisesti ja tehokkaasti toimivat puolustusvoimat ovat kansallinen voimavara myös rauhan aikana.

Pitäisikö siviilipalveluksen pituutta muuttaa?

Minusta asepalveluksen ja siviilipalveluksen tulee vastata vaativuudeltaan ja ihmisen antamalta satsaukselta toisiaan. Nykyjärjestelmä varmasti varsin lähellä oikeaa. Itse haluaisin kehittää siviilipalvelusta niin, että se tukisi omalta osaltaan Suomen turvallisuutta esimerkiksi kriisitilanteissa entistä paremmin. Silloin tarvitaan esimerkiksi sairaaloihin aputyövoimaa.

Mikä on Hyvinkään-Riihimäen seudun tärkein liikennehanke alkavalla vaalikaudella?

Kysymys on kohdistettu nyt Riihimäen ja Hyvinkään seudulle. Minusta tärkeintä on turvata raideliikenne Riihimäen kautta Lahteen ja pohjoiseen asiakasystävällisenä myös Pendolinojen osalta. Ehdottomasti tärkein liikenneratkaisu on kolmas junaraide välille Kerava-Hämeenlinna sekä muut raideliikennereatkaisut mm. ohitusraiteen. Tiehankkeena tällä alueella tärkeimmäksi nousee ehdottomasti Kolmostien ja Kantatie 54:n solmukohta useine liittymäratkaisuineen sekä koko Kantatie 54:n perusparantaminen.

Jos hieman laajennan kysymystä niin Hämeen kansanedustajien tulisi jatkossa korostaa ja huolehtia osaltaan myös siitä, että Lahden ja Hämeenlinnan välinen tieosuus saataisiin ajan- ja liikenteen mukaiseen kuntoon ja tärkeä on myös huolehtia kakkostiestä Forssan ja Humppilan välillä. Valtatie 2 on nimittäin merkittävä Lounais-Hämeen ja Satakunnan pääkaupunkiseutuun yhdistävä valtatie. Myös valtatie 12 on tärkeä valtakunnallinen väylä. Nämä ovat vain niitä nykyään unohtuneita parannushankkeitta ja kun Kanta- ja Päijät-Häme kasvavat kovaa vauhtia on näitäkin asioita syytä hoitaa järjestelmällisesti kuntoon.

Tiemäärärahoihin pitää minusta saadakin tuntuva korotus ja tärkeää on muistaa myös kevyenliikenteenväylien tarpeellisuus kasvan liikenteen myötä.

Näihin tieasioihin otan kantaa aikalaajasti myös tuolla kampanjani tavoitteita sivulla. Tärkeää on kantaa huolta siis myös tieverkostomme ”verisuonista” eli laajasta ja elintärkeästä yksityistieverkosta. Mutta siellä siis lisää ajatuksiani.

 
Pitäisikö autoverotusta muuttaa niin, että mitä vähemmän hiilidioksidi- ja muita päästöjä, sitä kevyempi vero (Ruotsin malliin)?

Henkilöautojen verotus pitäisi minusta uudistaa kokonaisuudessaan EU:n esittämään suuntaan eli kannustamaan ympäristöystävällisiin ja
vähäpäästöisiin valintoihin. Uuden auton hankinnan yhteydessä perittävää autoveroa tulee laskea selvästi tai poistaa kokonaan ja verotuksen
painopiste siirretään auton käytöstä vuosittain perittävään ajoneuvoveroon. Vuotuinen ajoneuvovero eli nk. käyttömaksu tulee porrastaa polttoaineen kulutuksen ja päästöjen perusteella. Siirtymävaihetta tämä kuitenkin vaatii. Ei ole oikein siirtää kaikkia autoja päästöverotukseen kerta rysäyksellä. Tämä olisi kohtuutonta juuri auton ostaneille tai käytettyjen autojen myyntiliikkeille. Samalla tulee turvata vanhojen ja muidenkin harrasteautojen tulevaisuus. Historiallisten autojen tulevaisuus siis turvattava. Lisäksi Suomen on kuljettava minusta etujoukoissa myös liikenteen biopolttoaineiden kehittämisessä. Ratkaisuista tulee tehdä houkuttelevia ja esimerkiksi dieselvero on jäänne historiasta, joka estää autokannan muuttumista ympäristöystävällisemmäksi. Ajoneuvojen dieselverosta luopuminen nostaisi myös dieselajoneuvojen osuutta uusista ajoneuvoista ja olisi näin palvelus ympäristölle.

Metsästykseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksiani niihin. Tässä vastaukseni niihin.

 

1) Mieltääkö metsästyksen luonnonsuojeluna vai murhamiesten huvitteluna?
Itse näen metsästyksen näistä kahdesta ehdottomasti luonnonsuojeluna, silloin kun se on oikein hoidettu. Tärkeää on vastata kantojen tasapainosta oikealla veroituksella. Kyseessä on ihmiskunnan vanhin elinkeino.

 

2) Tuleeko Natura-alueilla metsästäminen turvata? Mitä valmis tekemään asian eteen, jos metsästäjien oikeuksia aletaan polkemaan, vaikka muuta
on luvattu?

Natura alueella tulee metsästää, jotta oikea tasapaino säilyy. Metsästäjä on luonnonystävä ja sopii minusta hyvin Natura alueelle. Maassamme on n.300 000 metsästäjää, joilla on oikeutensa ja vaikka itse en metsästä niin tuttavissani on useita erittäin innokkaita jahtimiehiä jotka pitävät minut tilanteen tasalla. Puolustan metsästäjiä Arkkadianmäellä myös Natura asiassa. Luvattu on luvattu.

 

3) Kelle pitäisi kuulua Suomen suurpedoista päättäminen, EU:lle vai Suomelle?
SUOMELLE ehdottomasti! Ensisijaisesti Maa- ja metsätalousministeriö ja joissain asioissa myös riistanhoitopiireille.

 

4) Mielipide suurpetojen kantojen koosta (etenkin susi) ja suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisista (omavastuut, suurella todennäköisyydellä suurpedon viemän kotieläimen/karjan [etenkin poro] korvaus ja ketä korvaa, yhteisistä verorahoista vai EU:n tasolta)
Mielestäni susikannat ovat paikoiten liian suuria. Ei voida puhua Suomen susi kannasta, vaan on ymmärrettävä että käsitellään laajempaa aluetta, susi ei tunne valtioiden rajoja. Susi ja muut pedot kuuluvat Suomen luontoon, mutta susi ei ihmisten pihapiireihin. Häiriintyneet yksilöt poistettava paikallisviranomaisen päätöksellä. Tällä hetkelle EU:n pitää korvata vahingot, minusta on niin, että jos on vastuu niin silloin pitää olla velvollisuuskin. Elinkeinoille korvaus täysmääräisenä.

 

5) Tunteeko ehdokas suden levinneisyysalueen ja yksilömäärän maailmanlaajuisesti, toisin sanoen miten suurta suojelua susi lajina vaatii säilyäkseen tuleville polville?
Susia on Kanadassa, Euroopassa ja Venäjällä. Esimerkiksi Euroopassa susia on lähes 20 000 ilman Venäjää ja Venäjän Euroopan puoleisessa osassa on 10 000 sutta. Maailmanlaajuisesti susia arvellaan olevan jopa lähes 200 000. Uskon susien säilyvän maapallolla, mutta tilannetta tulee seurata mm. siksi, että useissa maissa tilanne ei ole hallinnassa.

 

6) Mielipide Suomen aselaista, aseiden yleisestä kantamisesta ja aseharrastuksista ylipäätään.
Nykyinen lainsäädäntö on riittävä pitämään asian hallinnassa.

 

7) Metsästys on suomalaisten sielunhoitoa, miten hoidatte sitä tulevaisuudessa?
Tällä hetkelle riistakannat on hoidettu niin, että metsästys toimii. Suomessa on vahvat organisaatiot ja paljon osaavia ja opetettuja ja valvottuja harrastajia. En näe tällä hetkelle suuria uhkia harrastukselle. Metsästyksellä on pitkä historia ja pitkä tulevaisuus.

 

8.) Kannatatteko kiinteistöveron ulottamista maa- ja metsätalousmaalle ja mitkä olisivat omasta (ehdokkaan) mielestä veron asettamisen mahdolliset seuraukset niin jokamiehen -oikeuksiin, kuin metsästysmaista maksettaviin vuokriin?
En. Asia olisi uhka maataloudelle ja heikentäisi sen kilpailukykyä entisestään ja metsästyksenkin kannalta ratkaisu voisi olla kohtalokas. Metsästysmaiden vuokrat nousisivat ja olisivat uhka metsästysseurojen toiminnalle ja mm. hirvikantojen kurissapitämiselle. Lisäksi syntyisi paine jokamiehen -oikeuksiin, jotka ovat maailman laajimmat.

 

 

9) Pitäisikö metsäojitukset salaojittaa kanalintujen vuoksi? Todisteena kuiva kesä 2006 ja 50% nousseet kanalintukannat.
Käytännössä mahdoton toteuttaa. En näe järkeväksi

 

 

10) Mitä mieltä olette käytetyistä turvesoista? Pitäisikö ne palauttaa luonnon tilaan?
Luonnontilaan palauttaminen järkevää, mutta niitä olisi mahdollista käyttää tulevaisuudessa myös energian ja ruuan tuotantoon.

 

 

11) Mitä mieltä olette hanhien pesimässoiden lähistöillä risteilevistä ja käytöstä poistuneista metsäautoteistä? Pitäisikö ne ”myllätä” rikki?
Tilanteesta riippuen, jos alue on metsätalousaluetta niin ei, puomitus hyvästä. Jos suojelualuetta niin kyllä. Vastuu yhteiskunnalla.

 

 

12) Millä lailla koet sudet? Ovatko ne uhkana ihmisille? Kotieläimille? Mielipiteitä koko susijupakasta?
Susi kuuluu Suomen luontoon, mutta ihmisen on löydettävä tarvittavat toimintatavat yhteiselon jatkumisen turvaamiseen. Sudet aiheuttavat ihmisille uhkan jo mm. Itä-Suomen kouluteillä. Sudet eivät kuulu ihmisten pihapiireihin ja häirikkö sudet poistettava yleisesti. Kotieläimille sudet on suurempi uhka, mikä on otettava vakavasti.

Niitä ihmisiä kuunneltava missä susi on osa arkipäivää. He tietävät.

 

 

13) Jos ehdokkaalla on muita mielipiteitä,asiaa tai faktaa metsästykseen/luontoon/erästelyyn liittyen, voisi tähän kirjoittaa niitä.
Luonto (retket, vaellukset, marjastus, sienestys) ja metsästys ovat tulevaisuudessa matkailun elinkeinon vahvuus. Osattava hyödyntää oikella ja luontoa kunnioittavalla tavalla.

 

 

14) Jossain vaiheessa oli politiikassa puhetta, että joutsenen metsästys sallittaisiin? Tuostahan nousi kova haloo metsästäjien ja niin myös ei metsästäjien piireissä. Mitä mieltä itse olet asiasta? Onko joutseneilla hyvät kannat ja pitäisikö niiden rauhoitus lakkauttaa?
Asia on matkan varrella vääristynyt. Nykyinen maa- ja metsätalousministerikään ei tainnut ymmärtää tai tuntea lajeja, kun otti kantaa asiaan.

Alunperin kysymyshän on ollut KYHMYjoutsenesta ei LAULUjoutsenesta. Kyhmyjoutsenkannat ovat nousseet ja tämä agressiivinen lintulaji vaatii ison reviirin, eikä salli muita lintuja alueella. Kyhmyjoutsen kantaa voisi leikata metsästämällä, mutta se on ”ammatti” ihmisten tehtävä lajitunnistuksen takia. Vaarana se, että samalla tulisi ammutuksi laulujoutsenia.

Laulujoutsen on Suomen kansallislintu ja keskustelu ei koske sitä – sen tulevaisuus vaatii suojelua. Kyhmyjoutsenet vievät myös elintilaa kansallislinnultamme.

 

 

AKK Motorsport lehden kysymykset: Autourheilun tulevaisuuden uhkakuvat? Toimeni eduskunnassa autourheilun eteen?

Autourheilun tulevaisuuden uhkakuvat?

Keskeisin ongelma minusta on autourheilun suorituspaikkojen väheneminen ja se, että nykyisiä paikkoja ei kyetä ylläpitämään niin ympäristö kuin muunkin vaatimustason noustessa jatkuvasti. Tämä haaste vaatii myös valtiovallan panostuksia, jos haluamme tulevaisuudessakin olla maailman paras ralli- ja moottoriurheilumaa.

Samalla tapahtumien ja kilpailujen järjestäminen käy laajassa mittakaavassa mahdottomaksi, koska vapaaehtoistyön kiinnostus on laskussa mm. siksi, että erilaiset yhteiskunnanvaatimukset mm. viranomaisten taholta, mutta myös kilpailijoiden ja katselijoiden taholta on edelleen nousussa. Esimerkiksi Riihimäki Ralliin vaadittiin 124 järjestyksenvalvojaa ja heistä kortillisia oli 74. Järjestysmiehen taustojen selvitys ilman korttia maksaa 15 euroa/ järjestyksenvalvoja. Tuhannen euroa sinnekin. Turvallisuus on tärkeää, mutta…

Autojen kierrätys- ja romutuslainsäädäntö voi tulevaisuudessa uhata mm. jokamiesluokan, rallisprintin ja rallicrossin kaluston uusiutumista. Lakiin saatava sen tullessa tulkinta niin, että auton saan pois rekisteristä ilman romutustodistusta ilmoituksella, että auto on otettu kilpailu- tai harrastekäyttöön.

 

Toimeni eduskunnassa autourheilun eteen?

On tärkeää muistaa se, mitä kansanedustaja voi tehdä ja mitä valtiovalta yleensäkin. Tässä ainakin pari sellaista asiaan mitkä vaativat korjaamista ja meidän väen hereillä oloa:

Järjestyksenvalvontaan liittyvän lainsäädännön tarkistaminen niin, että siinä on huomioitu myös ulkona laajalla alueella (ralli) järjestävän tapahtuman erityisvaatimukset sekä tilapäisten järjestyksenvalvojien hyväksyttämiseen liittyvän byrokratian vähentäminen.

Kilpailukäyttöön tarkoitettujen autojen autoverovapaus tulee säilyttää.
Mutta myös autoverotuksen kokonaisuudistus ja polttoaineverotuksen muutokset ovat asiat joihin pitää puuttua ensi vaalikaudella. Tässä uudistuksessa harraste- ja kilpa-autojen erityisasema on turvattava.

 

Hei TEEHOO! Mikä on mielipiteesi autoverotuksesta?

Kiitokset kysymyksestä. Asiaan otan kantaa tuolla kampanjani Tavoite-sivulla Poliittisessa ohjelmassani aika laajasti niin kuin moneen muuhunkin mielestäni tärkeää asiaa. Mutta ei ole turhaa tässäkään sitä hieman kerrata.

Henkilöautojen verotus pitäisi uudistaa milestäni kokonaisuudessaan EU:n esittämään suuntaan kannustamaan ympäristöystävällisiin ja vähäpäästöisiin valintoihin. Uuden auton hankinnan yhteydessä perittävää autoveroa tulee laskea selvästi tai poistaa kokonaan ja verotuksen painopiste siirretään auton käytöstä vuosittain perittävään ajoneuvoveroon. Vuotuinen ajoneuvovero eli nk. käyttömaksu tulee porrastaa polttoaineen kulutuksen ja päästöjen perusteella.

Tässä on kuitenkin varauduttava minusta myös siirtymäaikaan, sillä muuten rankaisemme sellaisia autonhankkijoita kohtuuttomasti, jotka ovat juuri hankkineet auton ja maksaneet sen oston yhteydessä tämän päivän kovan hankintaveron. Heille lankeisi nyt niskaan siis heti perään auton käyttöön ja päästöihin perustuva uusi vero. Eli siirtymäajalla oikaistaisiin se ettei autonhankkijaa verotettaisi lain muutokset rajapinnassa kahta kertaa peräkanaa.

Lisäksi minusta Suomen on kuljettava etujoukoissa myös liikenteen biopolttoaineiden kehittämisessä. Ratkaisuista tulee tehdä houkuttelevia. Myös dieselvero on jäänne historiasta, joka estää autokannan muuttumista ympäristöystävällisemmäksi. Ajoneuvojen dieselverosta luopuminen nostaisi dieselajoneuvojen osuutta uusista ajoneuvoista ja olisi näin palvelus ympäristölle.

Toivottavasti tämä avasi mielipiteitäni hieman. Mielelläni kerron lisääkin eli kirjoitella saa aina mieltäpainavista asioita timo.heinonen@teehoo.com tai soittaakin 041-439 1111.

 

Hei Timo! Oletko kuinka tosissasi? nim. tukija.

Kiitos kysymyksestä ja pelin avaamisesta tälläkin palstalla. Kyllä olen tosissasi. Olen aina yrittänyt läpi elämäni tehdä niin, että siihen mihin ryhdyn niin sen hyvin myös haluan tehdä. Se on ollut ohjenuora opiskeluissa, opettajana, yrittäjänä ja myös politiikassa. Nyt katsotaan tässä jäsenäänestyksessä mikä on kannatukseni. Jos kerään eniten ääniä Riihimäen Seutukunnan ehdokkaista niin sitten olen todennäköisesti mukana myös lopullisella ehdokaslistalla seutukuntamme yhteisenä ehdokkaana. Minusta tältä alueeltamme lopulliselle listalle on alueen edun mukaan järkevintä asettaa vain yksi kokoomusehdokas. Hänen takana sitten olemme on hän sitten minä tai joku muu. Näin toivon. Nyt olen tosissani ja tosissani olen loppuun asti. Ja parhaani teen. Sen lupaan. -Timo-