Keskiviikko päivä ja eduskunnassa jo työt pikku hiljaa päätökseen. Valiokunnat siis takana ja myös täysistunto. Vielä tässä eduskunnan työhuoneessa istun ja odottelen, että suunnaksi voisi ottaan Hämeenlinnan ja siellä Yrittäjien Kohti Yrittäjyysmaakuntaa -tapahtuman. Illalla siellä yhtenä ohjelmanumerona kolmen kansanedustajan kohtaaminen eli Risto Aution ja Johannes Koskisen kanssa pääsen keskustelemaan yrittäjyydestä ja muusta siihen liittyvästä. Mielenkiintoinen ilta siis Verkatehtaalla luvassa.
…
Tänään ilta siis Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Hämeen Yrittäjät järjestivät Tapiolan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa todella upean seminaari-illallisen. Väkeä oli toistasataa paikalla ja ohjelma oli mielenkiintoinen. Ajatuksia yrittäjyydestä niin illallisalustuksen muodossa Tapiolan näkökulmasta Arto Jurttilan toimesta, sitten MTV3:sen ja Kauppalehden ulkomaankirjeenvaihtaja Saksasta Tapio Nurminen peilaili Saksan tilannetta Suomeen ja muuhun maailmaan ja Eurooppaan ja kolmannessa Suomen Yrittäjien johtaja Timo Lindholmvalotti tilannetta yrittäjäjärjestön näkökulmasta.
Arto Jurttilan avasi mielestäni todella hyvin sitä toimintailmapiiriä missä nykyisin uudet ja vanhatkin yrittäjät toimivat. Sitä mitä tarkoittaa eläntapayrittäjä tai elämäntyyliyrittäjä ja toisaalta sitä mikä on suurin este yrittäjäksi lähtemiselle. Itsekin alustusta kommentoi ja totesin, että meidän pitää pitää huoli siitä, että yritysverotus on sellainen, että suuremmatkin yritykset täällä pärjäävät, mutta meidän tulee myös huolehtia siitä ennen muuta että pienet ja keskisuuret mm. perheyritykset ja yksinyrittävät löytävät leipänsä tekemällä jatkossakin. Se minusta tarkoittaa mm sitä, että yrittäjän ei tarvitsisi olla uhkarohkea tai hullunrohkea sen riskin kanssa minkä hän yrittäjänä ottaa verrattuna palkkatyössä olevaan ja toisaalta sen korvauksen tästä rohkeudesta ja riskistä pitää olla oikeassa suhteessa siihen. Lisäksi meidän pitää madaltaa yrittäjyyden esteitä mm. vanhemmuuden kustannusten oikeudenmukaisella jaolla ja yrittäjien turvalla mm. sellaisissa tilanteissa kun yrittäjä itse sairastuu tai hänen ainoa työntekijänsä sairastuu. Näihin pitää ottaa aivan uudenlainen asenne nyt.
Tapio Nurmisen alustus avasi sitä mitä Saksassa on tehty toisin kuin meillä ja miten Saksa on nyt pärjännyt aivan eri tavalla. Ja sieltä se nousi – vain menestyvä yritys työllistää. Saksassa yritykset ovat pärjänneet hyvin ja työttömyys on pysynyt alhaalla laskien koko ajan. Tästä on oppia meillä otettavaksi. Me tarvitsemme joustoa kumpaankin suuntaan. Yrityksien pitää joustaa, mutta myös työntekijöiden pitää joustaa. Uskon, että hyvällä sellaisella perheyritys-hengellä tässä pärjättäisiin paljon nykyistä paremmin. Esimerkkeinä vaikkapa Abloy tai Würth ja moni muu. Sellaista vastuullista paikallista sopimista varmasti maamme tarvitsisi enemmän ja uskon, että se olisi tie myös siihen, että irtisanomisilta yms. voitaisiin paremmin välttyä. Saksaan kannattaa tutustua tässä.
Omassa avauspuheessani kommentoi juuri noita edelläolleita ja myöhemmin nostin menestymisemme avaimeksi sen, että jatkossa teemme oikeanlaisia veroratkaisuja. Niin että ne tukevat nyt aivan seuraavina vuosina ennen muuta sisämarkkinoita kun ulkomaankauppa on epävarmalla jalustalla. Se tarkoittaa sitä, että suomalaista työtä ei pidä verottaa ulkomaille ja muuttaa ulkomaisiksi tuotteiksi. Näin helpolla käy jos yritysverotus muuttuu kohtuuttomaksi ja työnverotusta ryhdytään hilaamaan ylöspäin. Oma ajatukseni olisi se, että nimenomaan yrityksissä pitäisi verotusta hieman alentaa siinä tilanteessa kun raha on yrityksessä ja se käytetään yritykseen ja ehkä sitten varaa on hieman enemmän verottaa sitä kun rahaa ulos firmasta nostetaan. Ehkä tässä jotain ajatusta yhteisveron laskulle ja pakkotilanteessa pääomatuloveron hienoiselle nostolle. Kuitenkin niin että pienimmät pääomatulot olisivat verovapaita. Mutta palaan tähän veroproblematiikkaan lähipäivinä tarkemmin kun julkistamme viralliset linjauksemme tähän.
Lopuksi vielä lyhyesti omat pointtini siihen illalta miten Häme tulevaisuudessa pärjää. Kyllä se minusta nousee toimivasta ja ajanmukaisesta infrasta eli raideliikenteestä ja päätieyhteyksistä niin etelä-pohjois kuin itä-länsi-suunnassakin. Sitten siitä, että varmistamme korkean osaamisen ja työvoiman saannin Hämeessä ja koko maassa tulevaisuudessakin. Sillä vain olemalla parhaita pärjäämme esimerkiksi Kiinan määrällistä insinöörikilpailua vastaan. Ja sitten takaamalla joustavat palvelut yrittäjille ja uusille yrittäjille tontteja ja asukkailla hyviä ja laadukkaita asumisen mahdollisuuksia. Erilaisia vaihtoehtoja. Kyllä se tästä se Hämeen menestys 2030 varmasti aikalailla kumpuaa. Ainakin minusta.
…
Eilisestä Osaamisen ja Sivistyksen verkoston eKoulu-seminaarista tuli muutamia viestejä. Kiitos niistä. Tässä hieman aiheesta lisää oman puheenvuoroni pohjalta. Eli se mitä joskus olimme, miksi tulimme ja mitä meidän pitäisi tulevaisuudessa jälleen olla.
Eli:
Tilanne 1990-luvun lopussa ja vielä 2000- luvun alussa
• 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa suomi oli maailman kärkimaiden joukossa
tietotekniikan hyödyntämisessä opetuksessa
• Kehitystarpeita tuolloin olivat tietokoneiden ja multimediakoneiden määrä,
opettajien puutteelliset taidot ja koulutus
• Tietotekniikkaa osattiin käyttää, mutta ei opetuksessa
• Asenteet kielteisiä
Tilanne nyt
• Kansainvälisissä vertailuissa on todettu, että Suomi on pudonnut tieto- ja
viestintätekniikan opetuskäytön kärkimaista keskitasolle ja pohjoismaiden viimeiseksi
SITES-tutkimus 2006:
• Tietotekniikkaa käytetään hyödyksi opetuksessa eniten Singaporessa ja
Hongkongissa
• Suomen tulokset: tietokoneresurssit: viides, edellä mm. Norja, Tanska, Hongkong ja
Singapore • Hyödyntäminen matematiikassa ja luonnontieteissä: 10. sija • Säännöllinen käyttö vähäistä: n. 35 % 8. luokan oppilaista käytti tietotekniikkaa säännöllisesti kouluissa luonnontieteellisissä aineissa viikoittain tietotekniikkaa käyttävien osuus n. 15 %, matematiikassa alle 10 %
Ja sitten vielä ihan tuoretta tietoa:
Yle 24.1.2011 • Osa lukioiden opettajista ei hyödynnä verkkomateriaalia opetuksessa lainkaan •Yli 60 % opettajista arvioi verkkopedagogiset taidot riittämättömiksi •Verkko-opetusmateriaalia hyödyntänyt opetuksessa alle puolet lukioiden opettajista
Haasteita: • tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen koko maassa tasapuolisesti • Opettajien täydennyskoulutus • Laitteet, laajakaistat, palvelut • Sähköiset oppimateriaalit • E-kirjojen kirjasto-oikeudet Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa hanke 2008- • Rakennettu viisivuotinen suunnitelma, kansallinen tvt: n opetuskäytön suunnitelma 2011-2015 • Kustannukset lähes 400 m€, josta valtaosa laitteisiin ja sähköisiin palveluihin • Rahaa myös opettajien täydennyskoulutukseen ja oppimisympäristöihin • Sähköisiin oppimateriaaleihin n. 10 m€ • Alv-uudistus: sähköisen materiaalin alv-kanta sama kuin painetun oppikirjan
TAVOITE: Suomen koulut tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä maailman kärkeä vuonna 2015