Helsingin Sanomat toimittajansa Kari Huhdan johdolla on aiheuttanut eriskummallisen ulkopolitiikkakeskustelun maahamme. Tai oikeastaan keskustelua ei ole syntynyt sillä Helsingin Sanomien analyysissään esittämiin näkökohtiin ole oikeastaan kukaan yhtynyt. Illan uutisissa oppositiossa nyt toimiva pitkänlinjan ulkoministerimme Erkki Tuomiojakin hämmästeli HS:n väitteitä ja niin ovat tehneet ulkoministeri Timo Soini ja kaikki muutkin.
Helsingin Sanomat väitti eilen pääkirjoituksessaan, että Tasavallan Presidentin Sauli Niinistön tekemä väitti aloite Itämeren lentoturvallisuuden parantamiseksi olisi synnyttänyt ”hämmennystä”. Tällaiselle väitteelle ei näytä löytyvän oikein villoja. Ennemminkin presidentin avausta on kiitelty ja myös sitä, että esitykseen on tartuttu niin idässä kuin lännessäkin.
Helsingin Sanomien kirjoitus aiheutti siinämäärin hämmennystä, että myös Niinistö itse siihen katsoi tarpeelliseksi puuttua ja oikaista.
Tasavallan Presidenttin julkaisi kirjoituksensa Presidentin kanslian kotisivuilla. Presidentin kynästä otsikoitu kirjoitus kuuluu näin:
”Presidentin kynästä: Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään huolellisesti”
”Helsingin Sanomat väitti pääkirjoituksessaan 17. elokuuta sekä toimittaja Kari Huhdan analyysissa 14. elokuuta, että tekemäni aloite Itämeren lentoturvallisuuden parantamiseksi on synnyttänyt ”hämmennystä”. Lisäksi lehti katsoo, että tässä yhteydessä Suomen ulkopolitiikan toimintatavat eivät olisi olleet selkeitä.
Lentoturvallisuuden parantaminen on ollut vuosikausia esillä. Siitä on puhuttu sekä lännessä että idässä. Viime syksynä kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n Itämeren työryhmä teki lentoturvallisuudesta suositukset. Asia oli esillä myös tämän vuoden huhtikuussa Nato-Venäjä-neuvostossa.
Otin lentoturvallisuuden, etenkin transponderien käytön, esille Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa 1. heinäkuuta. Informoin asiasta tapaamisen jälkeen muun muassa Naton pääsihteeriä Jens Stoltenbergiä. Esitin asian myös Naton huippukokouksessa Varsovassa 8. heinäkuuta. Kaikille läsnä olleille valtionpäämiehille asia oli tuttu, eikä kukaan ilmaissut hämmennystä, kannatusta kylläkin. Myös lehdistötilaisuudessa Stoltenberg ilmaisi tyytyväisyytensä venäläisten valmiuteen lentoturvallisuuden parantamiseksi.
Myöhemmin heinäkuussa Venäjä esitti Nato-Venäjä-neuvostossa kutsun kokoukseen lentoturvallisuuden parantamiseksi. Kutsuja on oikeastaan kaksi:
1. Venäjä kutsui Nato-maat sekä Suomen ja Ruotsin keskustelemaan lentoturvallisuudesta ja erityisesti transponderien käytöstä, ja nimesi sen ”Niinistön aloitteeksi”;
2. Venäjä on lisäksi esittänyt kahdenvälisiä pyyntöjä, joiden sisällöstä en ole tarkkaan tietoinen, kun Suomi ei ole kutsua saanut.
Toimittaja Huhdan kirjoituksen mukaan aloite olisi yllättänyt myös Suomessa. Ei toki. Suomi muodosti kantansa jo joulukuussa 2015 hyväksyessään ICAO:n työryhmän yleiset periaatteet. Kuten olen jo aikaisemmin todennut, keskustelin lentoturvallisuudesta ja transpondereista venäläisten kanssa jo syksyllä.Tämä lentoturvallisuutta koskeva asia saatettiin hallituksen tietoon 23.12.2015 päivätyssä muistiossa.
Myös liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on pitänyt pitkään yllä keskustelua lentoturvallisuudesta ja erityisesti transpondereista. Jo liikenneministerinä ollessaan vuonna 2014 ministeri Risikko otti asian esille. Asiasta on käyty useita keskusteluja. Pääministeri Sipilä otti transponderit esille eduskunnassa 21. kesäkuuta 2016, siis ennen tapaamistani presidentti Putinin kanssa, alustaessaan ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekokeskustelua.
Kuten olen todennut, aloite lentoturvallisuudesta ei ollut uusi asia, siitä on ollut paljon puhetta, eikä se ole siksi voinut hämmentää ketään. Yhteistoiminta minun ja valtioneuvoston kesken tässä, kuten muissakin asioissa, on toiminut.”
Sauli Niinistö”
Pidän hyvä, että meillä on aktiivinen presidentti. Aktiivinen siis osallistuen näin julkiseen keskusteluunkin ja myös oikonaan median vääriä väitteitä, mutta ennen muuta aktiivinen presidentti ylläpitääkseen hyviä suhteita eri maihin niin yhdessä EU:n kanssa kuin kahdenvälisestikin.
Itämeren tilanne on lisäksi niin vaikea ja jännitteinen, että nyt jokaisen maan tulee tehdä kaikkensa ja ottaa käyttöön kaikki keinonsa rauhanomaisen tien löytämiseksi ja vahvistamiseksi. Samaa keskustelua tulee jatkaa myös Ukrainan ja Krimin kriisin ja sodan lopettamiseksi. Ukrainasta nimittäin jälleen kuuluu valitettavan huonoja uutisia eikä sovitusta ole pidetty kiinni eikä rauha ole edennyt.
Sormien läpi Venäjän toimia ei saa eikä tule katsoa. Mutta keskusteluyhteyttä on syytä pitää yllä. On todettu, että on parempi vaikka hieman heikompikin dialogi kuin kaksi äänekästä monologia. Tämä pitää todellakin paikkansa.
Keskustelu ja neuvottelutkin jatkukoon.
…
Kello 21.38 ja tänään päivä Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Työasioita eteenpäin ja hieman alkavan syksynkin uusia juttuja. Niistä tiedottelemme hieman enemmän myöhemmin. Samaan aikaan myös taustatyö ensi vuoden budjetin eteen jatkuu ja mm. työ- ja yrittäjyyspakettiin etsitään nyt tehokkaimpia keinoja. Hyviä ajatuksia olen saanut teistäkin monelta. Ja muuten lisääkin mielelläni otan vastaan. Vaikkapa sellaisia millä tähän maahan saadaan lisää työpaikkoja ja työtä? Ja mitkä ovat yritysten kasvun ja työllistämisen suurimpia esteitä? Listaan mahtuu vielä tehokkaita toimenpiteitä ja myös jo esillä oleville mielelläni otan vastaan joko tukea tai peukaloa alaspäin.
Huomenna Helsinkiin ja ensi viikolla sitten edessä eduskuntaryhmämme kesäkokous Turussa. Mutta sitä ennen vielä siis huominen päivä pääkaupungissa ja vahdikas viikonloppukin mitä erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien parissa.