Hallituksen talouspolitiikka toimii ja tuottaa tulosta – Noususuhdanne jatkuu tulevina vuosina

Blogi, tiistaina 19.12.2017

Tänään Valtiovarainministeriö julkaisi tuoreen katsauksensa maamme talouteen. Talous kasvaa tänä vuonna arvion mukaan 3,1 prosenttia ja ensi vuonna VM:n mukaan kasvu laskee 2,4 prosenttiin. Taloudellisessa katsauksessa todetaan, että suotuisa suhdannevaihe lisää maamme työllisyyttä ja pienentää julkisen talouden alijäämää ja näin myös hidastaa velkaantumista. Mutta edelleen ensi vuonna ennusteiden mukaan joudumme ottamaan lisää velkaa

Kasvu siis jatkuu, mutta ei aivan tämän vuoden tasolla ja sitä tukevat sekä ulkomaankauppa että kotimainen kysyntä. Kasvu on siis laaja-alaisempaa kuin aiemmin eikä enää pelkän kotimaisen kysynnän ja rakennusalan varassa. Viennin kasvu kuitenkin tasoittuu maailmankaupan kasvun mukaiseksi, ja nettoviennin kasvua tukeva vaikutus pienenee. Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa taasen niiden reaalisten käytettävissä olevien tulojen hidastuva kasvu. Myös yksityisten investointien kasvu hidastuu, mutta investoinnit nousevat pitkästä aikaa yli 19 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT).

Ostovoimaa tukee se, että ensi vuonna 2018 ja sitä seuraavana vuonna 2019 palkkojen nousu kiihtyy. Työn ns. yksikkötyökustannukset nousevat mutta onneksemme kilpailijamaita maltillisemmin, ja näin ollen maamme tuotannon kilpailukyky kohenee edelleen. Työn tuottavuus kasvaa siis nopeammin kuin vuosiin ja suotuisa suhdanne vähentää työttömyyttä ja lisää työtä ja työpaikkoja.

”Vuonna 2018 ansiotaso nousee 2 prosenttia olettaen, että tulevat palkkaratkaisut seuraavat jo solmittuja sopimuksia. Palkkaliukumien on ennakoitu jäävän keskimääräistä pienemmiksi paikallisen sopimisen ja yrityskohtaisten erien vuoksi. Hinnat nousevat vuonna 2018 laajasti eri hyödykeryhmissä, mutta palveluiden hintojen nousun vaikutus kokonaisinflaatioon pysyy suurimpana. Työllisyyden kasvu nopeutuu yhteen prosenttiin.”

VM:n talouskatsauksen mukaan ”vienti kasvaa kysynnän vetämänä reippaasti vuonna 2018, eikä Suomi enää menetä markkinaosuuksia. Yritysten kustannuskilpailukyvyn paraneminen tukee edelleen viennin suotuisaa kehitystä. Vienti on jatkossakin pääosin tavaravientivetoista. Nettovienti pysyy kasvua tukevana koko ennustejaksolla, vaikka tuotantopanosten tuonti kasvaakin. Tuontia kasvattaa tuotantopanosten kysynnän lisäksi myös kotimainen investointi- ja kulutuskysyntä.”

Tukea saamme myös siitä, että myös maailmantalouden kasvu on laaja-alaista. Erityisesti euroalueen talousnäkymät ovat vahvistuneet. Talouskasvun kiihtymisen myötä myös maailmankauppa on piristynyt ja kasvaa nyt selvästi maailman BKT:n kasvua nopeammin. Maailmankauppa keskittyy aiempaa enemmän investointihyödykkeisiin, mikä johtuu näkymien kohentumisesta keskeisissä talouksissa.

Lopuksi vielä yksi tärkeä huomio tai nosto tuosta katsauksesta. Siinä todetaan, että ”kotitalouksien kulutus voi kasvaa ennustettua nopeammin, jos työllisyys yllättää positiivisesti ja kotitalouksien luottamus pysyy korkealla.” Tähän meillä on nyt hyvät mahdollisuudet, mutta toisaalta, jos kotitalouksien luottamus laskee ja kotitaloudet alkavat säästää tai jos kysyntä törmää kapasiteettipulaan, kustannukset nousevat ja inflaatio alkaa kiihtyä voimakkaammin, kotitalouksien kulutus voi jäädä ennustettua pienemmäksi.

Summasummarum: Talouskasvu hidastaa velkaantumista mutta ei poista julkisen talouden alijäämää. Julkisyhteisöjen velka kääntyi laskuun suhteessa BKT:hen vuonna 2016 ja nyt BKT:n nopea kasvu alentaa velkasuhdetta, ja velkasuhde näyttäisi painuvan hieman 60 prosentin alapuolelle vuonna 2019. Suotuisa suhdanne pienentää myös julkisen talouden alijäämää. Talouskasvu ei kuitenkaan korjaa julkisen talouden rahoitusepätasapainoa. Vaikka suhdanne on huipussaan, tulot eivät riitä kattamaan menoja. Etenkin valtiontalous on edelleen huomattavasti alijäämäinen. Tämä toivottavasti pysyy kaikkien jo jakovarasta puhuvien mielessä. Meitä uhkaa nimittäin nyt enemmänkin valtiovarainministeri Petteri Orpon puhuma jakovaara.

Väliaikainen noususuhdanne ei nimittäin vahvista julkisen talouden tilaa pitkällä aikavälillä ja väestömme ikääntyminen tulee lisäämään menoja ja kuormittamaan julkista talouttamme koko 2020-luvun ajan. Talouskasvumme hidastuessa ja ns. ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu ja tämä lopulta tarkoittaa sitä, että velkasuhde uhkaa alkaa kasvaa uudelleen.

VM:n ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander totesikin herättelevästi, että nykyinen ”kasvu luo mahdollisuuksia kerätä julkiseen talouteen puskuria vaisumpien aikojen varalle ja viedä eteenpäin uudistuksia, joilla tuetaan työllisyyttä ja tuottavuuden kasvua pidemmällä aikavälillä”. Kumpa tämän muistaisimme. Itse kukin.

Tänään eduskunnassa olemme jatkaneet talouskeskustelua ensi vuoden budjetin ympärillä. Aamusta ensin kolme tuntia äänestyksiä ja sitten lisää budjetin pääluokkien läpikäyntiä.

Illalla vielä esittelen oman johtamani jaoston budjettiosuuden ensi vuodelle. Kyse siis ympäristön ja asumisen ja rakentamisen kokonaisuudesta. Hienoja päätöksiä myös sinne. Lisämäärärahoja mm. Kansallispuistojen palveluiden palveluiden kehittämiseen, Aulangon puistometsän ja Graniittilinnan korjaukseen 400 000 euroa ja isona ratkaisuna myös päätimme lisätä rahaa asuntokantamme korjausrakentamiseen ja nyt myös niin, että tukea voi saada myös vanhojen hissien korjaamiseksi esteettömiksi. Aiemmin tukea on maksettu vain hissittömiin taloihin hissien jälkiasennuksen yhteydessä.

 

Kommentit