Aktiivimalliin tulisi liittää mahdollisuus myös vapaaehtoistyöhön – Eduskunta edellytti seuraamaan mallin toimivuutta

Blogi, sunnuntaina 07.01.2018

Keskustelu työttömyysturvan aktiivimallista käy edelleen kuumana. Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen esityksestä on julkisuudessa ollut oikeastaan vain yksi osa ja sen vaikutuksia on ehkä ylidramatisoitu. Eilen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vei populismin aivan uudelle tasolle puhumalla, että aktiivimalli laittaisi työttömän polvilleen ja luodin takaraivoon. Tällainen populistinen retoriikka ei minusta kuulu sivistyneeseen yhteiskuntaan ja politiikkaan vaan kyllä asioista pitää osata keskustella ihan asia-argumentein.

Tekisi mieli kysyä, että kuinkahan moni tappo- ja pahoinpitelyuhkauksia jälleen lähettelevistä tai aktiivimallia somessa soivaamista on koko malliin tutustunut. Oletko sinä muuten?

Kannattaa huomata, että nyt tehtyä mallia itseasiassa esitti Vasemmistoliiton entinen puoluesihteeri, STTK:n pääekonomisti, Ralf Sund, joka oli jopa aktiivimallin valmistelussa mukana. Sund on todennut mallin perustuvan taloustieteelliseen tutkimukseen minkä mukaan työttömyysturvan porrastaminen ja passiivisuudesta seuraavat taloudelliset seuraamukset vaikuttavat positiivisesti ihmisten työllisyyteen. Näin siis kokenut vasemmistoliiton vaikuttaja mallia on kommentoinut. Sund arvioi lisäksi, että suurin osa, jopa 70% työttömistä jää aktiivimallin ansiosta ”plussalle”.

Vaikka työttömältä edellytetään siis jatkossa aiempaa suurempaa aktiivisuutta niin aktiivimalli pitää sisällään lukuisia positiivisia asioita. Työttömyyden alun omavastuupäivät vähenevät ja työttömyysjakson jäädessä lyhyeksi myös työttömyysturvan taso on nykyistä korkeampi. Malli kannustaa taloudellisen seuraamuksen kautta työllistymään nopeammin ja ottamaan vastaan lyhyempiaikaisia- ja keikkatöitä ja sijaisuuksia. Lisäksi työttömän omaehtoinen kouluttautuminen sekä yrittäjäksi ryhtyminen helpottuvat. Aktiivisuuden voi osoittaa myös omaehtoisella opiskelulla ja yrittäjätuloilla. Kokoomuksen varapuhemies Arto Satonen esitti viikonloppuna, että aktiivisuus pitäisi näiden lisäksi voida osoittaa myös vapaaehtoistyöllä. Tämä pitäisi ehdottomasti lisätä vielä lakiin ensimmäisenä korjauksena. Olisi hyvä, että järjestö-, seura- tai yhdistystoiminnan kautta voisi saada kasaan myös tuon tarvittavan ajan. Eikö?

Työhakijan aktiivisuutta tarkastellaan siis 65 työttömyysetuuden maksupäivän jaksoissa. Tämä vastaa noin kolmen kuukauden yhtäjaksoista työttömyyttä. Työttömyysetuus pysyy normaalina, jos työnhakija on esimerkiksi työllistynyt kolme työpäivää kolmen kuukauden aikana. Toinen vaihtoehto on osallistua kolmen kuukauden aikana vähintään viitenä päivänä palveluihin, joita ovat esimerkiksi työkokeilu, työvoimakoulutus, kuntouttava työtoiminta ja omaehtoinen opiskelu.

Jos aktiivisuutta ei ole riittävästi eli tuota kolmea päivää eli vähintään 18 tuntia työskentelyä tai osallistumista työllistymistä edistävään toimenpiteeseen niin työttömyysetuus heikkenee 4,65 prosenttia seuraavaksi 65 maksupäivän tarkasteluajaksi. Taloudellinen vaikutus vastaa siis yhtä omavastuupäivää kuukaudessa.

Kärkevin arvostelu kohdistuu tällä hetkellä TE-palveluiden ja muiden aktivointitoimien riittävyyteen, työnantajien mahdollisuuksiin tarjota lyhytaikaisia töitä sekä alueelliseen epätasa-arvoon ja työn perässä muuttamiseen. Meidän tulee huolehtiakin, että resurssit ja tarjonta on riittävää. Todetaan nyt vielä sekin, että aktiivimalli ei lain nojalla pakota ketään muuttamaan työn perässä mihinkään. Sanomattakin on kuitenkin minusta selvää, että ihmisiä tulee kannustaa työn perässä liikkumiseen, mikäli työtä ei omalta paikkakunnalta yksinkertaisesti löydy. Jo nyt moni työskentelee eri kunnassa missä asuu. Näitä kannustimia kannattaa myös pohtia ja tarvittaessa kehittää ja lisätä. Siksi minusta törkeää pitää kiinni myös työmatkavähennyksestä ja kilometrikorvauksista. Niitä ei pidä joidenkin puolueiden mm. Vihreiden esitysten mukaan poistaa vaan nimenomaan kehittää ja korottaa vastaamaan oman auton käytöstä aiheutuvia todellisia kuluja.

Minusta on myös selvä, että täysin työkykyisen työnhakijan tulee pystyä osoittamaan aktiivisuutta ja yhteiskunnan vastuulla on tuottaa mahdollisuuksia aktiiviseen toimintaan. Ilman minkäänlaista osallisuutta työmarkkinoilla tai työllistymistä edistävässä toiminnassa ihminen on suuremmassa vaarassa syrjäytyä. Samalla myös todennäköisyydet työllistyä tulevaisuudessa heikkenevät. On koko yhteiskunnan etu, että ihmiset pysyvät aktiivisina ja työelämässä kiinni. Ja se on aivan varmasti myös jokaisen ihmisen henkilökohtainen etu. Valtaosa haluaa lisäksi tehdä töitä ja etsii aktiivisesti koko ajan itselleen uutta työtä.

Aktiivimalli koskee kuitenkin edelleen liian monia suomalaisia. Viime vuonna ansiosidonnaista päivärahaa maksettiin noin 337 000 henkilölle, peruspäivärahaa noin 82 000 henkilölle ja työmarkkinatukea noin 307 000 henkilölle. Niin kuin edellä totesin heistä valtaosa aivan varmasti odottaa sitä, että saisivat uutta työtä ja työpaikan. Toivottavasti alkanut vuosi heille työtä tarjoaakin. Nyt onneksi talous jälleen kasvaa ja työttömyys helpottaa ja maahamme syntyy lisää työtä ja työpaikkoja. Se on varmasti monelle työttömälle paras uutinen ja odotettu uutinen ja toivottavasti se koskettaa mahdollisimman montaa henkilökohtaisesti nyt alkaneen vuoden alussa.

Summa summarum. Työllisyysasteen nosto on nykyisen hallituksen tärkein tavoite ja maanmme talouden ja hyvinvointiyhteiskunnan laadukkaiden palveluiden kannalta välttämätöntä. Helpot keinot alkavat olla lopussa. On totta, ettei työttömyys lopu pelkästään työttömyysturvaa muuttamalla, mutta alustavien vaikutusarvioiden mukaan aktiivimallilla saataneen Suomeen 5000-12 000 työllistä lisää. Tämä on suuri määrä ja osoittaa sen, että on myös paljon sellaista työttömyyttä, joka vähenee taloudellisten seuraamusten avulla.

Haluan vielä kiittää kymmenistä työhakemuksista ja sähköposteista. Teistä monelle olen pystynyt vinkkaamaan jo työpaikkoja ja toivottavasti haut tuottavat tulosta. Osalle olen tarjonnut myös itse työtä ja lisäansioiden mahdollisuutta ja tarjoan jatkossakin kun tarjonta ja tarpeet kohtaavat.

Itse en näissä työvoimapoliittisissa jutuissa olen valmistelussa tai eduskuntakäsittelyssä ollut täysistuntoja lukuunottamatta mukana. Mutta olen teiltä tulleita viestejä jo eteenpäin laittanut ja nyt esimerkiksi on tärkeää katsoa, että aktiivimalli ei kohdistu sellaisiin henkilöihin joille se ei kuulu. Jos ihninen ei esimerkiksi oikeasti ole työkykyinen, hän ei kuulu työvoimaan eikä hänen näin ollen pidä olla työttömyysturvan vaan kuntoutuksen piirissä. Esimerkiksi sairastuneita ei pidä rangaista siitä, että he eivät pysty työtä tekemään.

Saamani tiedon mukaan työttömänä työnhakijana on tällä hetkellä 20 000 – 30 000 henkilöä, jotka eivät todellisuudessa ole työkykyisiä. Saamani viestin mukaan ”siellä on paljon ihmisiä, joiden lääkäri on B-lausunnolla todennut olevan työkyvytön, mutta Kelan tai vakuutusyhtiöiden lääkäri hylkää sairaspäivärahan, kuntoutustuen tai eläkkeen”. Tällaiset asiat nyt on pakko korjata eivätkä nämä itseasiassa liity edes aktiivimalliin vaan ongelma on ollut jo aiemminkin. Nyt nämä vain nousseet kunnolla esille ja tietoisuuteen.

Ja eduskunta joka aktiivimallin siis hallituksen sijaan päätti edellytti myös samalla, että mallin toimivuutta tulee seurata ja tehdä korjauksia jos sellaisia vaaditaan. Itse olen sellaisiin aina valmis sillä eihän mallin tehtävä ole tietenkään olla kenellekään kohtuuton eikä ketään kiusata vaan auttaa takaisin työelämään.

Katsotaan miten malli toimii ja tehdään tarvittavat korjaukset jos se ei toimi tai toimii väärin.

….

Tänään tämän vuoden ensimmäinen ulkomaanmatka ja seuraavat pari päivää Riiassa.

Kommentit