Suomi valmistautuu harjoittelemaan avunantamisen lisäksi myös avun vastaanottamista – Puolustusvaliokunnan kanssa Viroon

Blogi, keskiviikkona 08.11.2017

Kaksi seuraavaa päivää menee puolustusvaliokunnan kanssa vierailulla Virossa. Tapana on ollut, että vuosittain teemme tällaisen vierailun etelänaapuriin ja esillä pöydissä aina yhteisiä ajankohtaisia ulko- ja turvallisuuspolitiikan aiheita. Edellisellä kerralla kävin mm. Ämärin sotilaslentotukikohtaan ja myös virolaisten ja NATOn kyberosaaminen oli silloin keskusteluissa ja esittelyssä. Tälläkin kertaa erittäin mielenkiintoinen ohjelma vierailujen ja neuvotteluiden osalta ja varmasti myös yhteinen harjoitustoimintakin nousee keskusteluun.

Syksyllähän olimme Viron ja muiden kumppanimaittemme kanssa harjoittelemassa Ruotsin suurimmassa Aurora harjoituksessa Ruotsin puolustamista ja avunantamista heille pahimmalla hetkellä. Nyt on laitettu liikkeelle myös meidän oman kansainvälisen sotaharjoituksen valmistelutyöt. Valmistelut vievät aikaa muutaman vuoden ja tarkoitus on edetä niin, että harjoitus voitaisiin järjestää esimerkiksi vuonna 2020.

Tämä meidän harjoitus noudattelisi Ruotsin Auroran henkeä ja tyyliä, mutta tällä kertaa yhdessä harjoiteltaisiin Suomen puolustamista ja meidän avunvastaanottamista. Harjoituksessa olisi mukana laajasti varusmiehiä, reserviläisiä ja kantahenkilökuntaa kaikista puolustushaaroista yhdessä, meidän keskeisten kumppaneidemme kuten Ruotsin, Yhdysvaltojen ja muiden maiden kanssa. Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan tavoitteena on muun muassa harjoitella juuri kansainvälisen avun vastaanottamista. ”Puolustusvoimilla on uusi lakisääteinen tehtävä viime kesästä alkaen, ja se on kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen. On syytä harjoitella tätä avun vastaanottamista yhdessä kumppaneiden kanssa. Jos joudumme kriisiin, pulaan, niin on hyvä, että olemme harjoitelleet sitä avun vastaanottamista.”

Niinistön sanoin tällaisen harjoituksen järjestäminen ”lähettää sellaisen viestin, että Suomi vastaa omasta valtioalueestaan ja puolustautuu sotilasliittoon kuulumattomana maana, mutta on valmis ottamaan apua kumppaneiltaan, jos tarve niin vaatii”.

Puolustusministeri Jussi Niinistö on tehnyt kyllä hyvää työtä ministeriönsä johdossa. Turvallisuusasemaamme on vahvistettu monella tavalla niin lainsäädäntöä, toimintatapoja kuin myös materiaaliakin päivittämällä.

Tapaaminen Inderk Sirpin, Director for National Security and Defence Coordination kanssa Government Officessa.

Yhtenä asiana haluan vielä tässä blogissani esille nostaa käynnistetyn työn puolustusvoimien palveluksessa siis varusmiehenä loukkaantuneiden, haavoittuneiden tai jopa kuolleiden korvausten ajanmukaistamiseksi. Niinistön johdolla saimme ensi kuntoon kriisinhallintaväen korvausasiat ja nyt työnalla on varusmiehet. Korvaustasoa ollaan nostamassa myös pakollista asevelvollisuuttaan suorittavien kohdalla kriha-toimijoita vastaavalle tasolle. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kuolintapausten korvausten korottamista nykyisestä muutamasta tuhannesta noin 200 000 euroon. Tällainen on korjaustaso vapaaehtoisessa kriisinhallintatyössä ja tason tulee olla pakollisesta varusmiespalveluksessa siis vähintään sama. Tämä työ on etenemässä ja surullisen lisän se sai Raaseporin vakavan tasoristeysturman myötä. Itse toivon, että työnalla olleen muutoksen vaikutukset voidaan kohdentaa myös tämän turman uhreille tai heidän omaisilleen.

Antoisa päivä tänään turvallisuusasioiden parissa Tallinnassa. Aamulautalla seiskalta tänne ja iltaan asti ohjelmaa suurlähetystöstä NATOn Cyber-keskukseen ja Puolustusministeriöstä ja pääministerin kansliaan. Paljon uutta tietoa ja kaiken vanhan ja tutun päivittämistä. Ja huomenna sitten jatketaan.

Kommentit